Kaikki ottaa aikansa

Kukapa ei tietäisi paikallista mañana kulttuuria. Työluvan saanti vei viikon vaikka papereiden piti olla kunnossa - ja olihan ne. Seuraava viikko meni katsellessa, odotellessa ja turisteja palvellessa. Eihän naiselle voinut raskaita puutarhurin töitä antaa. Naiset olivat perinteisesti Viveros La Torressa joko myynti, poiminta tai siivous hommissa, kunnes tuli suomalais likka, joka halusi tehdä kaikkea sitä mitä kolleegatkin!

Kolmas viikko espanjassa ja toinen viikko töissä alkoi jo avaamaan niin kielikantoja kuin asenteita muurista huolimatta. Työkavereistani kukaan ei puhu englantia. Sanakirjan ja sinnikkyyden avulla olen saanut jopa poliittista keskustelua aikaiseksi perus kuulumisten lisäksi. Työhön liittyvä sanasto alkaa olla hallussa niin espanjaksi, ranskaksi kuin englanniksi. Lähin kolleegani oli lapsuudessa puhunut äitinsä kanssa ranskaa ja se helpotti suunnattomasti alkua. Hän on myös innokas oppimaan englantia. Kielien kanssa syntyy hauskoja tilanteita päivittäin ja olemme saaneet nauraa makeasti. Esimerkiksi perus sana avaimet, llave-keys; Jesus, kolleegani huusi "Katri, kiss!" Minä "ajajaja, beso?" Jolloin kaikkien huomio ympärillä heräsi - mitä seuraavaksi tapahtuu! Lausumisen painottaminen muuttaa niin englannin kun espanjan kielellä asian merkitystä helposti. En enään koskaan sano "oh, sorry".

Verkko täällä Guardamarin alueella on harvassa ja se pätkii. Koko El Rasossa asumisen aika en saanut laitteita pelittämään. Perhe lähti eilen kotiin ja muutin tavaroineni Särkyneen pyörän karjatilalle, La Palmeraan. Täällä verkko toimii moitteettomasti! Vielä kun saisin kuvat siirtymään, ehkä huomenna.